Niko-setä ja muita kuuluisuuksia

On mulla unelma vapaa maailma ilman rajoja kauniita sanoja, vai? no on on on mutta älä sure ystäväni mä teen omat tehtäväni sä saat tehdä mitä sua huvittaa ihan mitä vaan Voisin lasketella pidemmänkin itsepäisyyspäivän puheen nationalismista, kansallisvaltion luomisesta ihmistainten mielessä, lukion fysiikanopettajasta jonka sotilaallista askelta käytävällä säestimme Jääkärimarssilla, Italiattaren koulun edessä olevasta paraatikentästä joka rakennettiin 30-luvulla vastaaviin lipunnostoihin, kunnianosoituksiin ja Balilla-pellepukumarsseihin, mutta olkoon. Aamulla kuitenkin kömmin sängystä ylös hyvissä ajoin ennen herätyskellon soittoa, kaivoin vinyyleistä Siekkareiden L'Amourhan ja palasin hetkeksi ajassa kaksikymmentä vuotta taaksepäin vuoteen 1985, YLEn sensuroimaan lauluun, Kekkoslovakian jälkimaininkeihin. Kaikista ällistyttävimmältä nostalgiatripissä tuntui sen rytmittyminen, kaksikymmentä minuuttia musiikkia ja sitten kääntämään levy, äh. Vietämme Pyhän Nikolauksen päivää. Onko Joulupukki Korvatunturilla, vai hautakirkossaan Barissa? Sopii miettiä. Pyhimys aloitti joulupukinuransa kolmella säkillisellä kultarahoja, joiden turvin köyhyyteen ajautuneen perheen tyttäret välttyivät joutumasta prostituoiduiksi. Kilistelkää Koffin Nikolailla, ken kynnelle kykenee.