Seimityömaa on edennyt hyvään pisteeseen, Itämaan Tietäjät ovat tosin vielä matkalla ja Jeesuslapsi laitetaan paikoilleen vasta jouluyönä. Ehkä vielä pientä hienosäätöä, mahdollisesti tähti, ja spraylunta sen verran että saamme tehdyksi ainakin seimen pohjan kokoisen reiän otsonikerrokseen... Italiatar ihmetteli aikansa Jeesuslapsen puuttumista, muutta tyytyi selitykseen että lapsi on vielä Marian mahassa ja muistaa kertoa sen kaikille seimeä tarkasteleville.
Tänä vuonna olen valinnut etnis-rakenteellisen tyylisuuntauksen, kiinalaiset värivalot ovat vähän kitschiä mutta todennäköisesti uskollisia eteläamerikkalaisen jouluseimen linjalle. Välkkyvä itsevalaiseva Guadalupen Madonna olisi kyllä pop! Etnokaupasta hankitut perulaiset savifiguurit ovat perheemme jouluseimessä jo neljättä vuotta, niistä tulee kinaa koska niillä ei voi leikkiä mielin määrin (ne hajoaisivat tuhannen pirstaleiksi keraamiselle laatalle pudotessaan, ja viisas äiti voisi kitkaa välttääkseen korvata Pyhän perheen muovisilla hahmoilla...). Näytelmän henkilöistä puuttuvat aasi ja härkä, kolmatta Itämaan tietäjää tuuraa paimen. Toivon löytäväni joulumarkkinoilta edes laaman.
Kuusen koristeita työohjeineen esittelen jatkossa, kunnianosoituksena Pörrön joulukalenterille.
Matkatavat – Mitä voin viedä lentokoneeseen?
8 vuotta sitten
2 kommenttia:
Rakennelma vaikuttaa upealta ja mielenkiintoiselta! Älä salli rakkaan Italiattaren kuitenkaan särkeä mitään!:)
Onko teillä lisäksi joulukuusi?
Tottahan meillä, neljättä vuotta sama, väliajat se viettää kukkaruukussa. Kuusen koristelua kuvaillaan jatkossa.
Lähetä kommentti