Enkelinsiipien havinaa

Eiliset enkelinsiipi- ja kaaputalkoot tarjosivat viimeinkin tilaisuuden pelastavalle enkelille, avuliaalle tuntemattomalle, kun opettajattaren sivubisneksenään pyörittämän kerhokeskuksen eteen parkkeeratessani sytytin ajovalot sammuttamisen asemesta (en varta vasten ollut sytyttänyt niitä, koska se ei Italiassa taajamassa ole välttämätöntä), arvattavin seurauksin. Useamman tunnin neula- ja lankasulkeisten jälkeen peltoon päättyvää pimeää laitakaupungin katua hiipuvilla lyhdyillään valaiseva pulunkakkima Fiesta ei ollut mieltä ylentävä näky; olimme toki aika säälittäviä naapurin albaanirouvan, jälkikasvun ja mahani kanssa, ja rotevahko enkelikin lehahti paikalle. Mikäli en ole seonnut laskuissa, olen taivutellut kuluneella viikolla kahden millin rautalangasta 23 paria enkelinsiiven raameja. Kuvia luvassa.