2005

Joulukuun viimeisenä tuntuu lähes velvollisuudelta tarkastella taakse jäävää vuotta ja esittää yleisarvio. Ei paskempi, sanoisin. Plussasarakkeeseen merkittäköön mahdottomana pidetty homokommari Nichi Vendolan vaalivoitto Puglian maakunnan kuvernöörinvaaleissa, Italiattaren kivuton koulunalku, Sulttaanin olankohautus huomatessaan kondomikätkömme ehtyneeksi, blogi. Miinuksia Tuppukylän sosiaalinen elämä sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti, kunnallispolitiikka joka aktivoituu vain vaalien alla, edelleen pystyssä oleva hallitus, studiolla työn määrän, siitä saatavan rahallisen korvauksen ja juoksevien menojen suhde, saapuvan postini tähtäimeensä ottanut epärehellinen postivirkailija. TV:ssä muistellaan kulunutta vuotta, paavin kuolemaa ja Lontoon pommi-iskuja. Ajankohtaisotsikoihin kirjataan laittomien ilotulitusvälineiden takavarikot sekä isojen ja pienten poikien pommileikkien tapaturmasaldo. Italialaiseen uuteenvuoteen sonnustaudutaan onnea tuottavilla punaisilla alushousuilla ja mieluusti niihin koordinoiduilla rintaliiveillä. Punaiset kalsarit sujahtavat valkopyykin joukkoon seuraavalla viikolla, ja tammikuu aloitetaan vaaleanpunaisissa. Näyteikkunoiden mallinuket on puettu kimmeltäviin vaatteisiin uudenvuoden illallista varten. Illallisella rikkautta, hedelmällisyyttä ja kaiken hyvän lukuisuutta takaavat linssit, granaattiomenat ja viinirypäleet. Vanha vuosi lähtee metelillä, kuohuviinipullot poksahtavat, vanhat astiat (ja Napolissa jopa kokonaiset keittiönkalustot - jos otan kansanperinteestä vaarin, katson tarkkaan että osuu oma auto alle ;) lentävät parvekkeelta kadulle. Minäkin säästän vuoden varrella korvansa menettäneet kahvikupit, jotka tuhoan pois tuottamasta huonoa feng shuita.