Kotona taas

Viikko Helsingissä vierähti ilman vaakasuoraa räntää ja paluumatka sujui suuremmitta kommelluksitta, Italiatar oli raivoissaan kun hänet nostettiin sängystä aamukuudelta mutta leppyi automatkan aikana ja suostui ihan häntä varten suunnitellulla pienellä vessanpöntöllä houkuttelemalla aamupissalle Helsinki-Vantaan lastenhoitohuoneeseen (jos rahaa ja tilaa riittäisi, laittaisin kotiinkin pikkupöntön pienemmille perheenjäsenille ja lapsivieraille, on se niin hieno. Bideen paikkaa en toki ole valmis uhraamaan). Lennolla nuori ja todennäköisesti lapseton stuertti toi kassistaan läjän leluja juuri kun pikkuneiti oli sammumassa syliini, annoin kömmähdyksen lopulta anteeksi vaikka kävin itsekin unisena ja väsyneenä melko lähellä paniikkkiraivokohtausta. Matkalaukun avain jäikin sitten muorin auton tavaratilaan. Samsonite vaalii umpimielisesti tuliaisia, ja me odotamme uutta tai kuriiripostissa saapuvaa alkuperäistä avainta kuin joulupukkia ikään. Onneksi hieno puinen nukkekoti oli omassa laatikossaan, onneksi FCOn väki ei hajottanut tai varastanut sitä. Italiatar toisteli: voinko avata, Fiumicinon kentällä, kentältä Terminin asemalle, junassa varmasti koko matkan ellei olisi armeliaasti ymmärtänyt uinahtaa uudelleen - Beneventosta lähes Brindisiin! Yöllä kosteassa ja melko koleassa vuoteessa maatessani olen arkitehdannut nukkekodin sisustusta. Keittiö, ruokailuhuone, makuuhuone ja kylppäri.