Huolenpitoa läheisestä

Matkamme aikana Sulttaani oli syönyt jääkaapin tyhjäksi; ruuan loputtua hän oli hakeutunut Mamman lihapatojen ääreen. Kaapissa vain valo, sardinialaista pecorinoa, nahistuneita perunoita ehkä alalaatikossa. Ostoksille palattuani pääministerikaimaansa huomattavasti sympaattisempi lähikauppias pyytää että vastedes ilmoittaisin etukäteen matka-aikeistani. Sulttaani ei tosiaankaan ollut edes pistäytynyt kaupassa, jos kahvi olisi loppunut niin hän olisi mennyt baariin ja niin on mennyt muutenkin, maattuaan aamulla arvatenkin pitkään ihmettelemässä miksei kahvikuppi nouse ylös portaita ;) Rakkaita pitääkin hemmotella, ja huolenpito läheisestä liikuttaa.