maanantaina, huhtikuuta 14, 2008

Bentornato Cavaliere

Kaksi vuotta sitten toisena vaalipäivänä, äänestyspaikkojen sulkeuduttua ja television julkaistessa toistamiseen ovensuukyselyn tuloksia, minulta meni lapsivedet. Huhtipoika syntyi saman päivän iltana, eikä seuraavaan kahteen viikkoon tiedetty kuka voitti.

Berlusconi on tullut takaisin sillä oppositiosta on helppo ponnistaa, Veltronikin yritti vielä viimeisenä numeronaan esittää oppositiojohtajaa oman hallituksensa raunioilla. Osa edellisten vaalien keskustavasemmiston vasemmasta laidasta hävisi nukkuvien puolueen riveihin, osa äänistä siroteltiin uusiin sirpalepuolueisiin vasemmalle "koko maailman proletariaatti yhdistykää", osa ns. hyödyllisiksi ääniksi PD:lle. Miksi en itse äänestänyt Veltronia? En henkilökohtaisesti arvosta kirkasotsaista ikuisessa oppositiossa pysymistä ja olin iloinen siitä että Rifondazione Comunista otti hallitusvastuun kantaakseen Prodin kanssa; pahoillani siiitä annoimme tukemme saamatta yhtäkään kohtaa ohjelmasta läpi. Kun rekisteröidyistä parisuhteista oli puhuttu hallituksessa, Romano Prodi meni heti seuraavana päivänä pyytämään anteeksi Famiglia Cristianan päätoimittajalta ja vakuuttamaan ettei kyseessä suinkaan ollut homoliittojen ajaminen.

Huomisaamuna aurinko nousee uudessa Italiassa jossa kommarit vihdoinkin on saatu pois jarruttamasta voittokulkua kohti edistystä, verot vähenevät ja eläkkeet nousevat. Nyt sitten odotamme vain kuvia Berluscasta joka henk.kohtaisesti menee ratkaisemaan jäteongelman Napolissa. Meidän pationportin irronneen sähköjohdonkin saisi korjata ohimennessään.

2 kommenttia:

Maurelita kirjoitti...

No voi perhana, osanottomme.

Toimme tuliterän esikoisen synnäriltä kotiin sinä päivänä kun äärioikeistolainen Le Pen pääsi pressanvaalien toiselle kierrokselle 2002 ; surrealistisia muistoja.

Anonyymi kirjoitti...

Voimia sinne Välimerelle, sitä varmasti tarvitaan. Suorastaan surkuhupaisia italialaisten poliitikkojen puheet nyt televisiossa vaalien jälkeen. Äänestänyt kotisohvallaamme epäili kyllä, että nyt kaikki menee Italiassa vain pahemmaksi. Tulkaa sitten pakoon vaikka Suomeen missä ulkoministerikin jouduttiin erottamaan kun ei itse älynyt ja pääministeri itki sielunveljensä lähtöä niin ettei muistanut uutta ministeriä edes tervetulleeksi toivottaa...

Muru