maanantaina, marraskuuta 13, 2006

Talvimuotia Italiasta

Kun nuo talvirytkyt nyt on vedetty esiin säilöstä, niin...

En voi suin surminkaan väittää olevani muodikas ihminen, tyylikkäästäkään en menisi sanomaan, mutta aivan varmasti minulla on oma tyylini. Käytännössä se tarkoittaa sitä että uutta vaatetta ei sivullinen välttämättä huomaa, koska se on johdonmukaisesti samanoloinen aiempien rytkyjen kanssa. Jo pienenä ilmaisin erimielisyyteni mikäli äiti halusi pukea minut hörhelöihin. Tarkistin yksittäispakattujen lastenlaastarien värin valoa vasten, jotta ne sopisivat sävyltään vaatteisiin. Mihin on kadonnut turhamainen pikkutyttö? Ihan pohjimmiltani olen edelleenkin silkkikalsarityyppiä.

Tällä hetkellä vaatekaapin tila on katastrofaalinen, uutta tarvittaisiin mutta rahaa ei juuri nyt ole. Shoppailua vaikeuttaa osaltaan Tuppukylän kysyntää vastaava tarjonta: voin vakuuttaa että puheet Italian keskiluokan katoamisesta ovat totta, ja vaatekaupassa se tarkoittaa joko kalliita merkkivaatteita jotka saattavat olla laadukkaitakin, tai halpaa ja näyttävää paljettifarkkua. Egoni ei tarvitse pönkäkseen D&G:n nimikirjaimia tavalliseen mustaan t-paitaan. Itse voisi ommella, mutta kangaskaupan valikoima kallistuu huonon ja kiiltävän puolelle. Neulomisesta nyt puhumattakaan, sillä parhaissakin langoissa on puolet akryylia.

Laatuun kannattaa sijoittaa, sillä köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa. Sanon minä, jalassani polvista ratkenneet mustat torifarkut, jotka olen kloritella roiskinut läikikkääksi. Parempi neljääkymmentä lähestyvä post-punk kuin glitter.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minulla on tarkoitus uudistaa , hankkimalla ensin pari uutta liivipukua, muutaman irtohousut, uuden sienestyspuvun ja kesäliverin.

Seuraavan kahden vuoden aikana olisi periaatteessa laitta vaatekaappi sammalle tasolle, jolla se oli ennen lamaa.

Kiva verifiointi sana: woqgokklq

Katja kirjoitti...

Ostin viikko sitten kalanruotokuvioisen kankaan sellaiseen suoraan toimistohameeseen, vaan vielä on leikkaamatta.

Miehen vaatekaapin pelastamiseksi ostoslistasi on hyvä, siitä voisi jättää smokit ja frakit pois ja vähentää kolme neljäsosaa (kuusi valkoista ja kuusi värillistä paitaa, kuudet pitkät ja kuudet lyhyet kalsarit). Noin aluksi.

Jojdel on kai jotain jodlauksen tapaista sveitsiläistä laulua.

Anonyymi kirjoitti...

Taloudelliset resurssit eivät kyllä tule riittämään vielä aivan samalla tasolle laittamista laadullisesti kuin se oli ennne lamaa, mutta pikkuhiljaa...

Minulla on sellainen systeemi, että yritän aina silittää kerralla kolmen viikon paidat ja samalla paritan ne solmion, liinan tai mirrin kanssa. Viime remontin yhteydessä lisättiin vaatehuoneen perälle hylly, jossa on pohjassa lenkit. Näihin lenkkeihin saa laitetaan ketjut ja ketjuissa on sitten paitahenkarit. Saan mahtumaan halutessani siihen hyvinkin 60 paitaa.
Paidat silitetään tuolla itä-siivessä, työhuoneessa, ja siellä on koukku seinässä, mistä ketju roikkuu, kunnes siinä on kahden viikon paidat +yksi varalle.

Riggdl ei myy enää kalannahkaisia alusvaatteita.