Jotain hyvääkin on vuonna 2007 tapahtunut: saimme uuden ystävän, tai siis kolme uutta ystävää koska uusi ystävä toi mukanaan kuvioihin kaupanpäällisiksi miehen ja pojan. Uusi auto on päivittäisen ilon ja mielihyvän lähde, siinä määrin kuin auto nyt voi iloa ja mielihyvää tuottaa. Ohuesti raskaiden arkivelvollisuuksien päälle levitettynä.
Olen yrittänyt selvittää itselleni uuden ystävän ilmestymisen dynamiikkaa, siinä täysin onnistumatta. Ilmestyi studiolle läppäri kainalossaan ja pikkuhiljaa asettui taloksi. Puoliso on harvasanainen romanialainen kokki; pitkät tauot keskustelussa eivät minua henkilökohtaisesti pelota, sillä olen nähnyt hiljaisia miehiä ennenkin vaikkei niitä ihan lähisuvussa olekaan. Kohtaamme syömisen, albanialaisen grapan ja shakkiturnausten merkeissä. Poika on Huhtipoikaa vajaa vuoden vanhempi, eivätkä nuoret miehet ole vielä päässeet yksimielisyyteen siitä kumpi heistä on pomo. Tuuppivat toisiaan, ja minä ihmettelen ärhenteleviä urosgorilloita sivusta seuratessani miehisyyden biologista puolta.
1 kommentti:
Uutta vuotta!
Lähetä kommentti