Tippapullon tippetippiä vahtiessa joutaa miettimään kummia. Äidin omenamehua, joka sattuneesta syystä on moisiin pulloihin pullotettu. Sitä kesää, jolloin harkitsin kätilön ammattia, ja sitä harkitsematonta keveyttä jolla nykyisen ammattini niinsanotusti valitsin. Miltä arkkitehti näyttää?
Sulttaani rientää hengästyneenä keittiöstä, Italiatar on henkeä pidätellen seurannut synnytystä Rai3:n lasten TV-uutisissa ja silmät loistaen julistanut isälleen da grande voglio fare l'ostetrica. Tytöllä on vielä runsaasti aikaa muuttaa mieltään, mutta olen silti liikuttunut, huvittunut ja utelias; tämä oli ensimmäinen kerta jolloin tyttö otti puheeksi tulevaisuuden suunnitelmat, ellei romuttamoon menneen vanhan Fiestamme reinkarnaation ostamista oteta lukuun. Autojen suhteen uskon jälleensyntymisoppiin, siitähän kierrätyksessä on kysymys. Onko taivaassa autoja? Ei minun taivaassani, mutta ylinopeudesta nauttinut appivainaa voisi jättää eriävän mielipiteen.
Mitä haluatte, mitä halusitte tehdä isona? Lakaisinlakaisinkoneen kuljettajaksi?
6 kommenttia:
Hyvä kuulla nonnan kunnon parantumisesta.
Itse kirjoitin Ystäväni-kirjaan aina, että minusta tulee toimittaja tai opettaja (puolet toteutui). Oma tyttäreni on aina tiennyt, että hänestä tulee taiteilija (vaikka oli kesä, jolloin hän haaveili sekä lehmänviljelijän että käkikellonkorjaajan ammateista), ja pahasti näyttää siltä, että se toteutuu. Luulen että lapsuuden haaveissa on aina jotain pohjaa.
Vointeja teille. Me menetimme nonnon noin kuukausi sitten vappupäivänä. Sitä edeltäneet 2.5kk olivat tosi rankkoja, varsinkin anopilleni, sillä sairaalasta pyysivät viemään hänet kotiin kuolemaan. Anoppini onkin ihana ihminen. Hän ei elämäämme ole sotkeutunut vuosien saatossa lankaan ja lastenkin kanssa hän auttaa jos vaan pystyy. Kotona hänella on kehitysvammainen poika.
Lapsena toiveammattini oli parturi tai opettaja. Nuorisotyontekijä tuli. lähes 6-vuotias poikani haluaa joko eläinlääkäriksi tai kokiksi. 3-vuotias taas tosiaan hihkuu lakaisukoneen perään!
buonasera signora Arkitehta.. come vanno le cose li in Italia?
Saluti
Osservatore Finno
Unohin jo ties kuinkamonennene kerran, mitä piti kommentoida! tarviiko taas avata teksti uudelleen.
Ai niin ammateista: Ruotsissa kaikki näkemäni konnarit junissa on naisia. TAi no, yhen sukupuolesta en päässyt selvyyteen. Vain myyntikärryä työnsi mies. Omituista.
Minusta piti tulla, hmm opettaja tai saunanlämmittäjä. Tai maatilanemäntä taisi olla se vakavammin otettava. Haaveilen niistä edelleen. Tuli nimittäin insinööri.
Miltä insinööri näyttää? Varmasti hyvin samalta kuin ankkitehti.
Minä olisin halunnut lapsena Helsingin yliopiston kansleriksi.
Raportteja...
Lähetä kommentti