tiistaina, maaliskuuta 27, 2007

Sohva

Viime kuukausina olen huomannut sohvamme hautautuneen vaatekasan alle; aluksi kalusteen päälle oli sijoitettu neljä tyynyä sisustamaan, sitten joukkoon liittyi vauvansängyn futon joka aina niin toiveikkaasti heitetään lattialle alakerran päikkäripaikaksi, lasketaan sammunut saunakynttilä liinasta ja... Kotimme sisäänkäynti aukeaa suoraan olohuoneeseen, kuten noin tuhatkuusisataalukuisessa italialaisessa asuntosuunnittelussa on hyväksi havaittu. Takka ja sohva ovat saaneet hoidettavakseen joitakin eteisen funktioita, sohvalle voi istuutua riisumaan kenkiä mikäli vaatekasalta siihen mahtuu, kengät nostetaan takanreunalle ettei vauva söisi niitä, avainten paikka takanreunalla on jo vakiintunut. Italiattaren toppatakin en toivoisi pesiytyvän sohvalle, ja onneksi kohta tulee kesä. Vaatenaulakkoa on suunniteltu jo viitisen vuotta.

Emme ehkä ole sohvaihmisiä, tai sitten kaluste on väärässä paikassa, tai vieläkin todennäköisemmin on hävinnyt kilpailussa riipputuolille. Yhtä kaikki se kaipaa uutta verhoilua. Sohvakankaaksi ei kelpaa ruokailuryhmän seepra, sillä voimakas kuvio toistuisi suurella pinnalla kuvotukseen saakka.

Sohvasta ei voi luopuakaan, kun siinä on tuo vierasvuodefunktio, ja kahdenmaattavana lepotuolina se on mukava ainakin kesäisinä iltapäivinä lounastunnin kevyttä teeveetarjontaa silmäillessä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei kesäisestä Suomesta, meillä on kumma kyllä sama vika, että sohvalta saa heitellä rojua lattialle ennen kuin itse mahtuu mukaan. Ja sitten kun siivotaan nostetaan rojut lattialta sohvalle, tosi kätevää. Meillä tosin eteisessä on vaatteet, saappaat ja sorat lattialla vaikka koukkuja on joka paikassa, joten ehkä se on vain se maan/sohvan vetovoima jolle ulkovaatteet ovat kovin alttiita. Jos se ärsyttää vain satunnaisesti ei kannattane tuhlata siihen energiaa : )

Mari Sardi

सारी kirjoitti...

Meillä sohva syö tavaraa ihan mahottomasti, kun siinä on sellaiset irtotyynyt ja niiden päällä irtopäällinen. rakoihin ja vakoihin katoaa tavaraa niin, että sohvan voisi ristiä bermudan kuutioksi.

Mies oli kuulemma valinnut asuntomme myös siksi, että siinä on eteinen, tiesi että arvostan sitä. Eteisyttömyys on mielestäni omituinen
piirre italialaisasunnoissa. Ja se, että vieraiden päällysvaatteet viedään makkariin sängyn päälle.
Meillä on ihan kotosuomimaisesti kenkä- ja takki läjä het vastaanottamassa vieraita. Plus pari reppuakin. Että just ohi pääsee.