maanantaina, helmikuuta 26, 2007

Luku, leikki, laulu

Lukekaa, leikkikää ja laulakaa suomeksi. Ennen muuta, lukekaa!

  • Lukeminen laajentaa sanavarastoa.
  • Lukemalla jo saatu sanasto pysyy aktiivisena.
  • Lukeminen kehittää ajattelua ja empatiaa.

Lukemisesta postasin jo, leikkimisen ja laulamisen suhteen olisi parantamisen varaa; kirjavinkkejä muskarinopettajille tarkoitetusta materiaalista otetaan vastaan! Tai ehkä mielummin videona, että näkee koreografian ja kuulee musiikin. Fröbelin palikat? Nuoteistalaulu prima vista ei ole vahvimpia puoliani, pienenä ihmisenä minua kuskattiin musiikkiopistoon mutta totta puhuen fuskasin aina vähän ja soitin korvakuulolta. Eikä minusta tullut musisistia, ei pitkäjänteisyyttä asteikkoharjoituksiin.

Eilissäiltana luimme Aku Ankkaa ja keskustelimme sohvaperunoista: kun olen studiolla ja katson tietokoneelta Gino il Polloa, minä olen tuoliperuna? Kyllä, rakkaani, toimistotuoliperuna. Onko isä sohvaperuna? Isä on riipputuoliperuna.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Fröbelin palikoiden DVD tuntuu olevan omien lasten (5/02 ja 1/05) kestosuosikki, mutta erittäin lämpimästi voin suositella tätä: www.loiskis.fi Kokemusta muutamasta levystä ja kahdesta konsertista. Sivuilla linkki myös Lasten levykauppaan, mistä löytyy paljon muutakin laadukasta lastenmusiikkia.

Anonyymi kirjoitti...

Mikko Perkoila on hauska ja käyttää kivoja instrumentteja. Aikuinenkin jaksaa kuunnella, sanoitukset ovat sen verran metkoja.

Tohtori Orff ja herra Dalcroz (tai jotain, googlaa...) on myös IMHO Fröbelin palikoita rutkasti parempi. Hauskoja instrumentteja. Tempaa mukaansa.

Olettehan jo kolunneet Pikkukakkosen nettisivut? Siellä on pieniä videopätkiä, pelejä jne.

Hanna G

Anonyymi kirjoitti...

Minä en ole koskaan ymmärtänyt ajatusta lasten musiikista.
Meillä poika kuunteli lasna ollessaan samaa mitä minäkin, osasi jopa korjata, jos minä lausuin väärin.
"-Isi, tämä on saksaa, ei italiaa!"
ja lauloi mukana kun taustalla soi Queen.

Katja kirjoitti...

Olin periaatteessa samaa mieltä Petjan kanssa, mutta käytännössä olen joutunut ottamaan askeleen taaksepäin huomattuani että tytär on vilpittömän innoissaan laululeikeistä joissa on mukana mimiikka, ja juuri niitähän minä en osaa. Ehkä siksi että en ole itse ollut lapsi, vai? Kielenhuollollisesti laululeikit ovat perusteltuja, sillä ihminen oppii paremmin kun on tekemisessä mukana koko vartalollaan.

Olen aina suhtautunut hieman epäilevästi lasten leikittämiseen. Täällä on nykyään tapana että lastensynttäreille palkataan pellepukuiset hassuttajat, vanhemmat saavat olla rauhassa kun muksuja viihdytetään. Muutenhan joutuisivat keksimään itse leikin, oi ei.

Anonyymi kirjoitti...

Hei olen 3 pienen italo-suomalaisen äiti Suomessa ja ilolla olen blogiasi seurannut. Kiitos piristyksestä. Tässä linkki suomalaisiin "perinne"loruihin, niissä on leikkiohjeet ja äänikin löytyy.

http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/brodtext_finska.htm

Jos tarvit kirjavinkkejä niin voin niitäkin lähettää

Mari

Katja kirjoitti...

Kiitos viiveellä. Kirjavinkit ovat tervetulleita!