perjantaina, huhtikuuta 20, 2007

Scuola pubblica vs. scuola privata

Tuppukylä on niin pieni kaupunki ettei ns. parempaa väkeä ole riittävästi edes yhteen yksityiseen kouluun, ja vaikka olisikin, tuskin silti olisin tuppaamassa tytärtäni steineriin tai montsaan. En niinkään siksi että vastustaisin niiden pedagogiaa, vaan koska minusta on ihan hyödyllistä tutustua koulussa tavallisten ihmisten lapsiin, sellaisiin joiden isä on muurari tai leipuri ja äiti tekee pimeänä kynsihoitoja. Paremman väen parempi puoli olisi tietysti se että he yleensä vaativat parasta lapsilleen, uskovat että heillä on oikeus vaatia. Palaan takaisin omia jälkiäni ihmetellen missä opinahjossa kaikki intelligentsian kakarat luuraavat, miksi, ja missä itse olen erehtynyt?

Olen ehkä saanut sitä mitä olen tilannut, hintansa arvoista palvelua eli ilmaiseksi karkean, typerän ja tietämättömän ammattikasvattajan, ja tämä suunnilleen sopi minulle, koulu on kävelymatkan päässä ja saan puoleksi päivää lapsen pois jaloista, lue: aikaa palkkatyölle. Nyt syytän itseäni siitä etten aiemmin huomannut kuinka paljon Italiattaren opettajattaren arvomaailma sotii omaani vastaan, tai olen huomannut mutten siitä huolimatta ole halunnut uskoa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Myötätuntoista huokailua. Sama keikkuva vene.

Minulla on joissain asioissa melko italialainen temperamentti, joka ei sovi ollenkaan koulukonfliktien selvittelyyn, ainakaan Suomessa;)
mn

सारी kirjoitti...

Onneksi olen jo selvinnyt noista ryteiköistä, ja jälkikasvu on jo tarpeeksi isoa arvioimaan opettajiensa maailmankuvaa.

Pienelle koululaiselle ope on aika tärkeä aikuinen, joten ymmärrän huolesi enemmän kuin hyvin. Koulun vaihtaminen ei taitaisi olla huonompi vaihtoehto..