Martedì Grasso

Karnevaalin loppu, Martedì Grasso eli rasvatiistai oli meillä nimensä väärtti. Sulttaani toki joutui töihin, me tytöt nautimme Italiattaren karnevaalilomasta pitkillä aamu-unilla ja telkkarin töllöttämisellä (Kaisa Rastimon Heinähattu ja Vilttitossu miljoonannen kerran), lounas nonnalla. Iltapäivän lapsi vietti terhakkaan seitsenkymppisen seurassa seurakunnan naamiaisjuhlissa Punahilkaksi sonnustautuneena ja palasi kotiin palkintopokaalin kanssa. Lapsen poissaollessa laitoin illallista siunaaman rauhassa, ja parempi niin, minua ei kannata tulla kepillä sohimaan jos kädessäni on kokkiveitsi ;) Perunateatterin taustamusiikiksi kaivoin nipun enemmän tai vähemmän rahisevia vinyyleitä, kuten isän kaksikymmentä vuotta sitten minulle omistuskirjoituksen kanssa antaman Cotton Clubin soundtrackin, Hairin Broadway-tulkinnan, Gershwinin Porgy and Bessin Miles Davisin instrumentaaliversiona, Pata Negran mainion flamencoblueskiekon Blues de la frontera… New Orleansin Mardì Gras ei varmaan yltänyt huipputunnelmiin sattuneesta syystä, vabbè, me yritämme parhaamme! Illan menu: Kirjava salaatti (lehtisalaattia, fenkolia, porkkanaa, maissia, kirsikkatomaatteja, retiisejä, bulguria). Kukin laittaa lautasella suolaa, oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa maun mukaan. Curryperunasalaatti (oliiviöljyssä ja madras curryssa wokatut perunasuikaleet jäähdytetään, sekaan puolikas sipuli, kapriksia, majoneesia ja jogurttia) Punajuurisalaatti (etikkapunajuuria, majoneesia ja jogurttia: italialaisten mielestä tosi eksoottinen. Vaivaton.) Patonkeja leipomosta: leikataan ei-ihan-poikki, viiltoihin valkosipuli-persiljavoita. Appelsiiniset lihakääryleet (kummitäti toi, ei tietoa reseptistä mutta ainakin salviaa, appelsiinia ja vasikanlihaa). Crepes Suzette (ohje aika tarkalleen tiiliskiviteoksesta Ranskalaisen keittiön salaisuudet; konjakki korvattu länsi-intialaisella tummalla rommilla)